Italiano - Greco moderno



Donazione
Vai al dizionario greco-italiano


ornatùra  
sostantivo femminile

Pronuncia I.P.A.: [ornaˈtura]

1 ντεκόρ
2 εξωραὶσμός
3 στολισμός
4 πλούμισμα
5 γαρνίρισμα
6 διάκοσμος
7 διακόσμηση
8 στόλισμα
9 στολίδι

permalink
continua sotto

<<  ornatore orneblenda  >>


Sfoglia il dizionario

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

ornatista (s. masch. e femm.)
ornativo (agg.)
ornato (s. masch.)
ornato (agg.)
ornatore (s. masch.)
ornatura (s. femm.)
orneblenda (s. femm.)
ornello (s. masch.)
orniello (s. masch.)
ornitologia (s. femm.)
ornitologico (agg.)
ornitologo (s. masch.)
ornitomanzia (s. femm.)
ornitorinco (s. masch.)
ornitosi (s. femm.)
ornitottero (s. masch.)
orno (s. masch.)
oro (s. masch.)
orobanche (s. femm.)
orofaringe (s. masch. e femm.)

Sfoglia il dizionario a partire da:

---CACHE---